My hero will always live in my heart. Thank you for all.
Cory oli yksï mun suosikeista Gleessä ja kyllä, yksi mun idoleista. Kuuntelin (ja kuuntelen vieläkin) sen musiikkia ja järkytys oli aikamoinen, kun aamulla menin Iltalehden nettisivuille ja luin tän uutisen. Ensimmäinen ajatus oli, et tää ei voi olla totta. Samalla heräsi pelko omien lähimmäisten menettämisestä. Julkkisten kuvittelee jotenkin elävän ihan täydellistä elämää eikä niillä olisi mitään ongelmia, vaikka oonkin tiennyt että Corylla oli päihdeongelmia niin kuvittelin et hän ei todellakaa voisi kuolla. Mutta elämässä kaikki ei aina mene niinku toivoisi.
Jos tää tuntuu musta tältä, en voi kuvitellakaan miltä se tuntuu Coryn perheestä ja hänen tyttöystävästään Lea Michelestä. Heidän piti mennä naimisiin kahden viikon kuluttua, ja just kun onnen pitäisi olla ylimmillään tulee tälläinen uutinen, joka murskaa kaiken, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Muistoissa voi elää kaiken uudelleen, mutta se ei korvaa tulevaisuutta. Ei voi elää tulevaa menneessä. On mentävä eteenpäin, hitaasti ja varmasti, mutta siltikään koskaan unohtamatta. On otettava tulevaisuuteen pieni pala mennyttä ja vaalittava sitä. Se vaatii aikaa, voimia, kyyneleitä, siunausta ja ripauksen rukousta, mutta se kannattaa. Mä ainakin rukoilen, että Lea saisi voimia rakentaa maailmansa uudelleen, vaikka yksi elämää kannattelevista pilareista onkin sortunut. Lealla on koko elämä vielä edessään, ja mukanaan aarteista kaunein - rakkaus, joka suojelusenkelinä vartioi taivaasta hänen jokaista askeltaan.
Valot maailmassani ovat juuri hämärtyneet. Maailma on menettänyt yhden parhaista. - Glee-ohjaaja Adam Shankman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti